Sinkkivarojen kansainväliseen hintaan vaikuttavat suoraan kysynnän ja tarjonnan suhde sekä taloudellinen tilanne.Sinkkivarojen maailmanlaajuinen jakelu keskittyy pääasiassa Australian ja Kiinan kaltaisiin maihin, ja tärkeimmät tuottajamaat ovat Kiina, Peru ja Australia.Sinkin kulutus on keskittynyt Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä Euroopan ja Amerikan alueelle.Jianeng on maailman suurin sinkkimetallin tuottaja ja kauppias, jolla on merkittävä vaikutus sinkin hintoihin.Kiinan sinkkivarasto on maailman toisella sijalla, mutta luokka ei ole korkea.Sen tuotanto ja kulutus ovat molemmat maailman kärkeä, ja sen riippuvuus ulkoisesta on suuri.
Yksi on, että LME on ainoa maailmanlaajuinen sinkkifutuuripörssi, jolla on määräävä asema sinkkifutuurimarkkinoilla.
LME perustettiin vuonna 1876 ja aloitti epävirallisen sinkkikaupan alusta alkaen.Vuonna 1920 aloitettiin sinkin virallinen kauppa.1980-luvulta lähtien LME on ollut maailman sinkkimarkkinoiden barometri, ja sen virallinen hinta heijastaa sinkin kysynnän ja tarjonnan muutoksia maailmanlaajuisesti, mikä on laajalti tunnustettu ympäri maailmaa.Nämä hinnat voidaan suojata erilaisilla LME:n futuuri- ja optiosopimuksilla.Sinkin markkina-aktiivisuus on LME:ssä kolmannella sijalla vain kupari- ja alumiinifutuurien jälkeen.
Toiseksi New York Mercantile Exchange (COMEX) avasi lyhyesti sinkkifutuurikaupan, mutta se ei onnistunut.
COMEX operoi lyhyesti sinkkifutuureja vuosina 1978-1984, mutta yleisesti se ei onnistunut.Tuolloin amerikkalaiset sinkin tuottajat olivat erittäin vahvoja sinkin hinnoittelussa, joten COMEXilla ei ollut tarpeeksi sinkkiliiketoimintaa tarjoamaan sopimuslikviditeettiä, mikä teki mahdottomaksi sinkin arbitraasin hintojen LME:n ja COMEXin välillä kuten kupari- ja hopeakaupoissa.Nykyään COMEXin metallikauppa keskittyy pääasiassa kullan, hopean, kuparin ja alumiinin futuuri- ja optiosopimuksiin.
Kolmas on se, että Shanghain pörssi käynnisti virallisesti Shanghai Zinc Futuresin vuonna 2007 osallistuen maailmanlaajuiseen sinkkifutuurien hinnoittelujärjestelmään.
Shanghain pörssin historiassa oli lyhyt sinkkikauppa.Jo 1990-luvun alussa sinkki oli keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppalaji perusmetallien, kuten kuparin, alumiinin, lyijyn, tinan ja nikkelin, rinnalla.Sinkkikaupan laajuus kuitenkin pieneni vuosi vuodelta, ja vuoteen 1997 mennessä sinkkikauppa oli käytännössä lakannut.Vuonna 1998 futuurimarkkinoiden rakennemuutoksen aikana värimetallikaupan lajikkeet säilyttivät vain kuparin ja alumiinin, ja sinkki ja muut lajikkeet poistettiin.Kun sinkin hinta jatkoi nousuaan vuonna 2006, sinkkifutuureja vaadittiin jatkuvasti palaamaan markkinoille.Shanghain pörssi listasi 26. maaliskuuta 2007 virallisesti sinkkifutuurit, jotka välittävät Kiinan sinkkimarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän alueelliset muutokset kansainvälisille markkinoille ja osallistuivat maailmanlaajuiseen sinkin hinnoittelujärjestelmään.
Sinkkispotin perushinnoittelumenetelmä kansainvälisillä markkinoilla on käyttää sinkin futuurisopimushintaa vertailuhinnana ja lisätä vastaava merkintä spot-noteeraukseksi.Sinkin kansainvälisten spot-hintojen ja LME-futuurien hintojen kehitys on erittäin johdonmukainen, koska LME-sinkin hinta toimii pitkän aikavälin hinnoittelustandardina sinkkimetallin ostajille ja myyjille ja sen kuukausittainen keskihinta toimii myös sinkkimetallin spot-kaupan hinnoitteluperusteena. .
Yksi on sinkin hintojen nousu- ja laskusykli vuosina 1960–1978;Toinen on oskillaatiojakso vuodesta 1979 vuoteen 2000;Kolmas on nopeat nousu- ja laskusyklit vuosina 2001–2009;Neljäs on vaihtelujakso 2010–2020;Viides on nopea nousukausi vuodesta 2020. Vuodesta 2020 lähtien sinkin tarjontakapasiteetti on Euroopan energiahintojen vaikutuksesta heikentynyt ja sinkin kysynnän nopea kasvu on johtanut sinkin hintojen nousuun, joka jatkaa nousuaan ja ylittää 3500 dollaria tonnilta.
Vuonna 2022 Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) tuorein raportti osoittaa, että maailmanlaajuiset todistetut sinkkivarat ovat 1,9 miljardia tonnia ja maailmanlaajuiset todistetut sinkkimalmivarat 210 miljoonaa metallitonnia.Australialla on runsaimmat sinkkimalmivarat, 66 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 31,4 % maailman kokonaisvarannoista.Kiinan sinkkimalmivarat ovat toiseksi Australian jälkeen 31 miljoonalla tonnilla, mikä on 14,8 % maailman kokonaisvarannoista.Muita maita, joilla on suuret sinkkimalmivarat, ovat Venäjä (10,5 %), Peru (8,1 %), Meksiko (5,7 %), Intia (4,6 %) ja muut maat, kun taas muiden maiden sinkkimalmin kokonaisvarannot muodostavat 25 %. maailman kokonaisvarannot.
Ensinnäkin sinkin historiallinen tuotanto on jatkanut kasvuaan, ja se on laskenut hieman viimeisen vuosikymmenen aikana.Tuotannon odotetaan elpyvän vähitellen tulevaisuudessa.
Maailmanlaajuinen sinkkimalmin tuotanto on kasvanut jatkuvasti yli 100 vuoden ajan ja saavutti huippunsa vuonna 2012, kun sinkkirikastetta valmistetaan vuosittain 13,5 miljoonaa metallitonnia.Seuraavina vuosina on ollut jonkin verran laskua vuoteen 2019 asti, jolloin kasvu palautui.Vuoden 2020 COVID-19-epidemia sai kuitenkin maailmanlaajuisen sinkkikaivoksen tuotannon laskemaan uudelleen, ja vuotuinen tuotanto laski 700 000 tonnia, 5,51 % edellisvuodesta, mikä johti maailmanlaajuiseen sinkin tarjontaan ja jatkuvaan hintojen nousuun.Epidemian hiljentyessä sinkin tuotanto palasi vähitellen 13 miljoonan tonnin tasolle.Analyysi viittaa siihen, että maailmantalouden elpyessä ja markkinoiden kysynnän lisääntyessä sinkin tuotanto jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa.
Toinen on se, että maat, joissa sinkkiä tuotetaan eniten, ovat Kiina, Peru ja Australia.
Yhdysvaltain Bureau of Geological Surveyn (USGS) tietojen mukaan maailman sinkkimalmin tuotanto nousi 13 miljoonaan tonniin vuonna 2022, ja Kiinan suurin tuotanto on 4,2 miljoonaa metallitonnia, mikä vastaa 32,3 prosenttia maailman kokonaistuotannosta.Muita korkean sinkkimalmin tuotantomaita ovat Peru (10,8 %), Australia (10,0 %), Intia (6,4 %), Yhdysvallat (5,9 %), Meksiko (5,7 %) ja muut maat.Muiden maiden sinkkikaivostuotannon osuus on 28,9 % maailman kokonaistuotannosta.
Kolmanneksi viiden suurimman sinkin tuottajan osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta on noin 1/4, ja heidän tuotantostrategioillaan on tietty vaikutus sinkin hinnoitteluun.
Vuonna 2021 maailman viiden suurimman sinkin tuottajan vuosituotanto oli noin 3,14 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 1/4 maailman sinkin tuotannosta.Sinkin tuotannon arvo ylitti 9,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta Glencore PLC tuotti noin 1,16 miljoonaa tonnia sinkkiä, Hindustan Zinc Ltd tuotti noin 790 000 tonnia sinkkiä, Teck Resources Ltd tuotti 610 000 tonnia sinkkiä, Zijin Mining tuotti sinkkiä noin 300-3100 tonnia. ja Boliden AB tuottivat noin 270 000 tonnia sinkkiä.Suuret sinkintuottajat vaikuttavat yleensä sinkin hintoihin "tuotantoa vähentämällä ja hintojen ylläpitämisellä" koskevalla strategialla, joka sisältää kaivosten sulkemisen ja tuotannon säätelyn tuotannon vähentämisen ja sinkin hintojen ylläpitämisen tavoitteen saavuttamiseksi.Lokakuussa 2015 Glencore ilmoitti vähentävänsä sinkin kokonaistuotantoa, mikä vastaa 4 prosenttia maailmanlaajuisesta tuotannosta, ja sinkin hinnat nousivat yli 7 prosenttia samana päivänä.
Ensinnäkin sinkin maailmanlaajuinen kulutus on keskittynyt Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä Euroopan ja Amerikan alueille.
Vuonna 2021 puhdistetun sinkin maailmanlaajuinen kulutus oli 14,0954 miljoonaa tonnia. Sinkin kulutus keskittyi Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä Euroopan ja Amerikan alueille. Kiinan osuus sinkin kulutuksesta on suurin, 48 %.Yhdysvallat ja Intia sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi, vastaavasti 6 % ja 5 %.Muita suuria kuluttajamaita ovat kehittyneet maat, kuten Etelä-Korea, Japani, Belgia ja Saksa.
Toinen on se, että sinkin kulutusrakenne on jaettu alkukulutukseen ja loppukulutukseen.Alkukulutus on pääosin sinkitystä, kun taas terminaalin kulutus on pääasiassa infrastruktuuria.Kuluttajapään kysynnän muutokset vaikuttavat sinkin hintaan.
Sinkin kulutusrakenne voidaan jakaa alkukulutukseen ja loppukulutukseen.Sinkin alkukulutus kohdistuu pääasiassa galvanoituihin sovelluksiin, ja sen osuus on 64 %.Sinkin loppukulutuksella tarkoitetaan sinkin alkutuotteiden jälleenkäsittelyä ja käyttöä teollisen ketjun loppupäässä.Sinkin terminaalikulutuksesta suurin osuus on infrastruktuuri- ja rakennussektorilla, vastaavasti 33 % ja 23 %.Sinkin kuluttajan suorituskyky välittyy terminaalista kulutuskentästä alkukulutuskentälle ja vaikuttaa sinkin tarjontaan ja kysyntään sekä sen hintaan.Esimerkiksi kun tärkeimpien sinkkiä käyttävien teollisuudenalojen, kuten kiinteistö- ja autoteollisuus, suorituskyky on heikko, alkuperäisen kulutuksen, kuten sinkkipinnoituksen ja sinkkiseosten, tilausmäärä vähenee, jolloin sinkin tarjonta ylittää kysynnän, mikä lopulta johtaa sinkin hintojen lasku.
Maailman suurimpana sinkkikauppiaana Glencore hallitsee puhdistetun sinkin kiertoa markkinoilla kolmella edulla.Ensinnäkin kyky järjestää nopeasti ja tehokkaasti tavarat suoraan loppupään sinkkimarkkinoille;Toinen on vahva kyky allokoida sinkkivaroja;Kolmas on innokas näkemys sinkkimarkkinoista.Maailman suurimpana sinkin tuottajana Glencore tuotti 940 000 tonnia sinkkiä vuonna 2022 ja sen maailmanlaajuinen markkinaosuus oli 7,2 %;Sinkin kauppavolyymi on 2,4 miljoonaa tonnia, ja sen maailmanlaajuinen markkinaosuus on 18,4 %.Sinkin tuotanto ja kauppa ovat maailman huippua.Glencoren maailmanlaajuinen ykkönen omatuotanto on perusta sen valtavalle vaikutukselle sinkin hintoihin, ja ykköskaupan volyymi vahvistaa tätä vaikutusta entisestään.
Ensinnäkin Shanghain sinkkipörssillä on ollut myönteinen rooli kotimaisen sinkin hinnoittelujärjestelmän luomisessa, mutta sen vaikutus sinkin hinnoitteluoikeuksiin on edelleen pienempi kuin LME:n.
Shanghain pörssin lanseeraamat sinkkifutuurit ovat vaikuttaneet myönteisesti kotimaisen sinkkimarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan läpinäkyvyyteen, hinnoittelumenetelmiin, hinnoitteludiskurssiin sekä kotimaisiin ja ulkomaisiin hintojen välittymismekanismeihin.Kiinan sinkkimarkkinoiden monimutkaisen markkinarakenteen puitteissa Shanghain sinkkipörssi on auttanut luomaan avoimen, oikeudenmukaisen, oikeudenmukaisen ja arvovaltaisen sinkkimarkkinoiden hinnoittelujärjestelmän.Kotimaisilla sinkin futuurimarkkinoilla on jo tietty mittakaava ja vaikutusvalta, ja markkinamekanismien parantuessa ja kaupankäynnin mittakaavan kasvaessa myös sen asema globaaleilla markkinoilla vahvistuu.Vuonna 2022 Shanghain sinkkifutuurien kaupankäyntivolyymi pysyi vakaana ja kasvoi hieman.Shanghain pörssin tietojen mukaan marraskuun 2022 lopussa Shanghai Zinc Futuresin kaupankäyntivolyymi vuonna 2022 oli 63906157 transaktiota, mikä on 0,64 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja keskimääräinen kuukausivaihto oli 5809650 transaktiota. ;Vuonna 2022 Shanghai Zinc Futuresin kaupankäyntivolyymi oli 7932,1 miljardia yuania, mikä on 11,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja kuukausittainen keskimääräinen kaupankäyntivolyymi oli 4836,7 miljardia yuania.Maailmanlaajuisen sinkin hinnoitteluvoimaa hallitsee kuitenkin edelleen LME, ja kotimaiset sinkin futuurimarkkinat ovat edelleen alueelliset ala-asemassa olevat markkinat.
Toiseksi sinkin spot-hinnoittelu Kiinassa on kehittynyt valmistajan tarjouksista online-alustan hinnoitteluun, joka perustuu pääasiassa LME-hintoihin.
Ennen vuotta 2000 Kiinassa ei ollut sinkin spot-markkinoiden hinnoittelualustaa, ja spot-markkinahinta muodostui periaatteessa valmistajan tarjouksen perusteella.Esimerkiksi Helmijoen suistossa hinnan määritti pääasiassa Zhongjin Lingnan, kun taas Jangtse-joen suistossa hinnan päätti Zhuzhoun sulatto ja Huludao.Riittämätön hinnoittelumekanismi on vaikuttanut merkittävästi sinkkiteollisuusketjun alku- ja loppupään yritysten päivittäiseen toimintaan.Vuonna 2000 Shanghai Nonferrous Metals Network (SMM) perusti verkostonsa, ja sen alustan tarjouksesta tuli monille kotimaisille yrityksille referenssi sinkin spotin hinnoittelussa.Tällä hetkellä kotimaan spot-markkinoiden päänoteerauksia ovat Nan Chu Business Networkin ja Shanghai Metal Networkin tarjoukset, mutta verkkoalustojen tarjoukset viittaavat pääasiassa LME-hintoihin.
Ensinnäkin Kiinan sinkkivarojen kokonaismäärä on toisella sijalla maailmassa, mutta keskimääräinen laatu on heikko ja resurssien talteenotto vaikeaa.
Kiinalla on runsaat sinkkimalmivarat, ja se on maailman toisella sijalla Australian jälkeen.Kotimaiset sinkkimalmivarat ovat keskittyneet pääasiassa Yunnaniin (24 %), Sisä-Mongoliaan (20 %), Gansuun (11 %) ja Xinjiangiin (8 %).Sinkkimalmiesiintymien laatu Kiinassa on kuitenkin yleensä alhainen, ja siellä on monia pieniä kaivoksia ja vähän suuria kaivoksia sekä monia vähärasvaisia ja runsaita kaivoksia.Resurssien hankinta on vaikeaa ja kuljetuskustannukset korkeat.
Toiseksi Kiinan sinkkimalmin tuotanto on ykkönen maailmassa, ja kotimaisten sinkin huipputuottajien vaikutus kasvaa.
Kiinan sinkin tuotanto on pysynyt maailman suurimpana monta vuotta peräkkäin.Viime vuosina Kiina on eri tavoilla, kuten toimialojen välisillä, tuotantoketjun alkupään ja loppupään sulautumisilla ja yritysostoilla sekä omaisuuserien integroinnilla, muodostanut vähitellen ryhmän sinkkiyrityksiä, joilla on maailmanlaajuista vaikutusvaltaa, ja kolme yritystä on sijoittunut maailman kymmenen suurimman sinkkimalmin tuottajan joukkoon.Zijin Mining on Kiinan suurin sinkkirikasteiden tuotantoyritys, jonka sinkkimalmin tuotanto on viiden parhaan joukossa maailmanlaajuisesti.Vuonna 2022 sinkin tuotanto oli 402000 tonnia, mikä on 9,6 % kotimaan kokonaistuotannosta.Minmetals Resources on kuudenneksi maailmanlaajuisesti, ja sen sinkin tuotanto oli 225 000 tonnia vuonna 2022, mikä vastaa 5,3 prosenttia kotimaisesta kokonaistuotannosta.Zhongjin Lingnan on maailmanlaajuisesti yhdeksännellä sijalla, ja sen sinkin tuotanto oli 193 000 tonnia vuonna 2022, mikä vastaa 4,6 prosenttia kotimaisesta kokonaistuotannosta.Muita suuria sinkin tuottajia ovat Chihong Zinc Germanium, Zinc Industry Co., Ltd., Baiyin Nonferrous Metals jne.
Kolmanneksi Kiina on suurin sinkin kuluttaja, jonka kulutus keskittyy galvanointiin ja loppupään kiinteistöinfrastruktuuriin.
Vuonna 2021 Kiinan sinkin kulutus oli 6,76 miljoonaa tonnia, mikä tekee siitä maailman suurimman sinkin kuluttajan.Sinkkipinnoituksen osuus sinkin kulutuksesta Kiinassa on suurin, ja sen osuus sinkin kulutuksesta on noin 60 %;Seuraavana ovat painevalu sinkkiseos ja sinkkioksidi, joiden osuus on 15 % ja 12 %.Galvanoinnin pääsovellusalueet ovat infrastruktuuri ja kiinteistöt.Kiinan ehdottoman sinkin kulutuksen edun ansiosta infrastruktuurin ja kiinteistöalan vauraus vaikuttaa merkittävästi sinkin maailmanlaajuiseen tarjontaan, kysyntään ja hintaan.
Kiinan ulkoinen riippuvuus sinkistä on suhteellisen suuri ja osoittaa selvästi noususuhdanteen. Tärkeimmät tuontilähteet ovat Australia ja Peru.Vuodesta 2016 lähtien sinkkirikasteen tuontimäärä Kiinassa on kasvanut vuosi vuodelta, ja Kiinasta on nyt tullut maailman suurin sinkkimalmin maahantuoja.Vuonna 2020 sinkkirikasteen tuontiriippuvuus ylitti 40 %.Maittain tarkasteltuna maa, joka vei eniten sinkkirikastetta Kiinaan vuonna 2021, oli Australia, jossa 1,07 miljoonaa fyysistä tonnia koko vuoden aikana vastasi 29,5 % Kiinan sinkkirikasteen kokonaistuonnista.Toiseksi Peru vie Kiinaan 780 000 fyysistä tonnia, mikä on 21,6 % Kiinan sinkkirikasteen kokonaistuonnista.Suuri riippuvuus sinkkimalmin tuonnista ja tuontialueiden suhteellinen keskittyminen merkitsevät sitä, että jalostetun sinkin tarjonnan vakauteen voivat vaikuttaa toimitusten ja kuljetusten päättyminen, mikä on myös yksi syy siihen, miksi Kiina on epäedullisessa asemassa kansainvälisessä sinkin ja kuljetusten kaupassa. voi hyväksyä maailmanmarkkinahinnat vain passiivisesti.
Tämä artikkeli julkaistiin alun perin China Mining Daily -lehden ensimmäisessä painoksessa 15. toukokuuta
Postitusaika: 08.09.2023
