Sinkkiresurssien kansainväliseen hintaan vaikuttavat suoraan tarjonta- ja kysyntäsuhde ja taloudellinen tilanne. Sinkkiresurssien maailmanlaajuinen jakelu on pääosin keskittynyt maihin, kuten Australiaan ja Kiinaan, ja tärkeimmät tuottajat ovat Kiina, Peru ja Australia. Sinkin kulutus on keskittynyt Aasian ja Tyynenmeren ja Euroopan ja Amerikan alueille. Jianeng on maailman suurin sinkkimetallin tuottaja ja kauppias, jolla on merkittävä vaikutus sinkin hintoihin. Kiinan sinkkivarojen varannot sijoittuvat toiseksi maailmassa, mutta palkkaluokka ei ole korkea. Sen tuotanto ja kulutus ovat molemmat ensimmäisiä maailmassa, että sen ulkoinen riippuvuus on korkea.
Yksi on se, että LME on ainoa globaali sinkkifutuurien vaihto, jolla on hallitseva asema sinkkifutuurimarkkinoilla.
LME perustettiin vuonna 1876 ja aloitti epävirallisen sinkkikaupan suorittamisen sen perustamisen yhteydessä. Vuonna 1920 sinkin virallinen kauppa alkoi. 1980 -luvulta lähtien LME on ollut maailman sinkkimarkkinoiden barometri, ja sen virallinen hinta heijastaa sinkin tarjonnan ja kysynnän muutoksia maailmanlaajuisesti, joka tunnustetaan laajasti ympäri maailmaa. Nämä hinnat voidaan suojata LME: n erilaisten futuurien ja optiosopimusten avulla. Sinkin markkinatoiminta on kolmas LME: ssä, toiseksi vain kuparin ja alumiinifutuurien kanssa.
Toiseksi New Yorkin Mercantile Exchange (COMEX) avasi hetkeksi sinkkifutuurien kaupan, mutta se oli epäonnistunut.
Comex käytti lyhyesti sinkkifutuureja vuosina 1978 - 1984, mutta kaiken kaikkiaan se ei ollut onnistunut. Tuolloin amerikkalaiset sinkin tuottajat olivat erittäin vahvoja sinkin hinnoittelussa, joten Comexillä ei ollut tarpeeksi sinkkiliiketoiminnan määrää saadakseen sopimuksen likviditeettiä, mikä teki sinkin mahdottomaksi arbitraasien hintojen välillä LME: n ja COMEXin, kuten kuparin ja hopeatapahtumien välillä. Nykyään Comexin metallikauppa on keskittynyt pääasiassa kullan, hopean, kuparin ja alumiinin futuurien ja optiosopimusten kanssa.
Kolmas on, että Shanghain pörssi käynnisti virallisesti Shanghain sinkkifutuurit vuonna 2007 osallistumalla globaaliin sinkkifutuurien hinnoittelujärjestelmään.
Shanghain pörssin historiassa oli lyhyt sinkkikauppa. Jo 1990-luvun alkupuolella sinkki oli keskipitkän ja pitkäaikaisen kaupankäynnin lajike perusmetallien, kuten kuparin, alumiinin, lyijyn, tinan ja nikkelin, rinnalla. Sinkkikaupan laajuus laski kuitenkin vuosi vuodelta ja vuoteen 1997 mennessä sinkkikauppa oli periaatteessa lakannut. Vuonna 1998 futuurimarkkinoiden rakenteellisen sopeutumisen aikana ei -rautametallikaupan lajikkeet säilyivät vain kuparin ja alumiinin, ja sinkki ja muut lajikkeet peruutettiin. Kun sinkin hinta jatkoi nousuaan vuonna 2006, sinkkifutuurien palaamiseen markkinoille oli jatkuvia kehotuksia. Shanghain pörssi luetteloi 26. maaliskuuta 2007 virallisesti sinkkifutuureja, jotka välittävät Kiinan sinkkimarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän alueellisia muutoksia kansainvälisille markkinoille ja osallistumalla globaaliin sinkin hinnoittelujärjestelmään.
Sinkkipaikan perusmenetelmä kansainvälisillä markkinoilla on käyttää sinkkifutuurisopimushintaa vertailuhintana ja lisätä vastaava merkintä spot -lainauksena. Sinkkien kansainvälisten pisteiden hintojen ja LME-futuurien hintojen suuntaus on erittäin johdonmukaista, koska LME-sinkkihinta toimii sinkkimetallien ostajien ja myyjien pitkäaikaisena hinnoittelustandardina, ja sen kuukausittainen keskimääräinen hinta toimii myös sinkkimetallien kaupan hinnoittelupohjana. .
Yksi on sinkin hintojen ylöspäin ja alaspäin suuntautuvat syklit vuosina 1960–1978; Toinen on värähtelykausi vuosina 1979 - 2000; Kolmas on nopea ylös- ja alaspäin sykli vuosina 2001-2009; Neljäs on vaihteluaika vuosina 2010 - 2020; Viides on nopea nousujakso vuodesta 2020 lähtien. Vuodesta 2020 lähtien eurooppalaisten energian hintojen vaikutuksen vuoksi sinkin tarjontakapasiteetti on vähentynyt, ja sinkin kysynnän nopea kasvu on johtanut sinkin hintojen nousuun, jotka edelleen nousevat ja ylittävät 3500 dollaria tonnilta.
Vuonna 2022 Yhdysvaltain geologisen tutkimuksen (USGS) viimeisimmässä raportissa osoittaa, että maailmanlaajuiset todistetut sinkkivarot ovat 1,9 miljardia tonnia ja maailmanlaajuiset todistetut sinkkien malmivarannot ovat 210 miljoonaa metalli -tonnia. Australiassa on kaikkein runsas sinkkimalmivaranto, 66 miljoonaa tonnia, mikä on 31,4% maailmanlaajuisista kokonaisvarannoista. Kiinan sinkkimalmivarannot ovat vain Australiassa toiseksi 31 miljoonaa tonnia, mikä on 14,8% maailmanlaajuisesta kokonaismäärästä. Muita maita, joissa on suuria sinkkimalmivarantoja Globaalit kokonaisvarannot.
Ensinnäkin sinkin historiallinen tuotanto on jatkanut lisääntymistä, vähentyneenä vähäistä viimeisen vuosikymmenen aikana. Tuotannon odotetaan palautuvan vähitellen tulevaisuudessa.
Sinkkimalmin maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut jatkuvasti yli 100 vuotta ja saavuttaen huippunsa vuonna 2012, ja vuotuinen tuotanto on 13,5 miljoonaa metallitantoa sinkkikonsentraattia. Seuraavina vuosina on tapahtunut tietty lasku vuoteen 2019 saakka, jolloin kasvu jatkui. Vuonna 2020 COVID-19-puhkeaminen kuitenkin laski kuitenkin maailmanlaajuisen sinkkikaivoksen tuotannon laskun, kun vuotuinen tuotanto laski 700000 tonnia, 5,51% edellisvuodesta, mikä johti tiukkaan globaaliin sinkin tarjontaan ja jatkuvaan hinnan nousuun. Epidemian helpottaessa sinkin tuotanto palasi vähitellen 13 miljoonan tonnin tasolle. Analyysi viittaa siihen, että maailmantalouden elpymisen ja markkinoiden kysynnän edistämisen myötä sinkin tuotanto kasvaa edelleen tulevaisuudessa.
Toinen on se, että maat, joilla on korkein globaali sinkkituotanto, ovat Kiina, Peru ja Australia.
Yhdysvaltain geologisen tutkimuksen toimiston (USGS) tietojen mukaan maailmanlaajuinen sinkin malmin tuotanto saavutti 13 miljoonaa tonnia vuonna 2022, ja Kiinan tuotanto oli korkein 4,2 miljoonaa metallia, mikä on 32,3% maailmanlaajuisesta kokonaistuotannosta. Muita maita, joissa sinkin malmin tuotanto on korkea, ovat Peru (10,8%), Australia (10,0%), Intia (6,4%), Yhdysvallat (5,9%), Meksiko (5,7%) ja muut maat. Muiden maiden sinkkikaivoksien kokonaistuotanto on 28,9% maailmanlaajuisesta kokonaismäärästä.
Kolmanneksi, viiden parhaan maailmanlaajuisen sinkin tuottajan osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta on noin 1/4, ja niiden tuotantostrategioilla on tietty vaikutus sinkin hinnoitteluun.
Vuonna 2021 maailman viiden parhaan sinkin tuottajan vuotuinen tuotanto oli noin 3,14 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 1/4 globaalista sinkkituotannosta. Sinkkituotannon arvo ylitti 9,4 miljardia Yhdysvaltain dollareita, joista Glencore PLC tuotti noin 1,16 miljoonaa tonnia sinkkiä, Hindustan Zinc Ltd tuotti noin 790000 tonnia sinkkiä, Teck Resources Ltd tuotti 610000 tonnia sinkkiä, Zijinin kaivostuotteita tuotti noin 310000 tonnia sinkkiä, sinkkiä,, sinkkiä,, sinkkiä. ja Boliden AB tuottivat noin 270000 tonnia sinkkiä. Suuret sinkin tuottajat vaikuttavat sinkin hintoihin yleensä strategialla "tuotannon vähentämisen ja hintojen ylläpitämisen" strategiassa, johon sisältyy kaivoksien sulkeminen ja tuotannon hallinta tavoitteen saavuttamiseksi tuotannon vähentämiseksi ja sinkin hintojen ylläpitämiseksi. Lokakuussa 2015 Glencore ilmoitti sinkin kokonaistuotannon alenemisesta, mikä vastaa 4% globaalista tuotannosta, ja sinkin hinnat nousivat yli 7% samana päivänä.
Ensinnäkin globaali sinkin kulutus on keskittynyt Aasian ja Tyynenmeren ja Euroopan ja Amerikan alueille.
Vuonna 2021 puhdistetun sinkin maailmanlaajuinen kulutus oli 14,0954 miljoonaa tonnia, ja sinkin kulutus keskittyi Aasian ja Tyynenmeren ja Euroopan ja Amerikan alueille, ja Kiinan osuus sinkin kulutuksesta oli suurin osa, ja sen osuus oli 48%. Yhdysvallat ja Intia sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi, mikä oli vastaavasti 6% ja 5%. Muita tärkeimpiä kuluttajamatoja ovat kehittyvät maat, kuten Etelä -Korea, Japani, Belgia ja Saksa.
Toinen on, että sinkin kulutusrakenne on jaettu alkuperäiseen kulutukseen ja terminaaliseen kulutukseen. Alkuperäinen kulutus on pääasiassa sinkin pinnoitus, kun taas päätelaite on pääasiassa infrastruktuuri. Kysynnän muutokset kuluttajan lopussa vaikuttavat sinkin hintaan.
Sinkin kulutusrakenne voidaan jakaa alkuperäiseen kulutukseen ja terminaaliseen kulutukseen. Sinkin alkuperäinen kulutus keskittyy pääasiassa galvanoituihin sovelluksiin, mikä on 64%. Sinkin terminaali kulutus viittaa sinkin alkuperäisten tuotteiden uudelleenkäsittelyyn ja soveltamiseen loppupään teollisuusketjussa. Sinkin päätteessä infrastruktuurin ja rakennusalan osuus on suurin ja vastaavasti 33% ja 23%. Sinkkikuluttajan suorituskyky siirretään terminaalin kulutuskentältä alkuperäiseen kulutuskenttään ja vaikuttaa sinkin tarjontaan ja kysyntään ja sen hintaan. Esimerkiksi, kun suurten sinkkien loppukäyttäjäteollisuuden, kuten kiinteistöjen ja autojen, suorituskyky on heikko, alkuperäisen kulutuksen, kuten sinkkipinnoituksen ja sinkkiseosten, järjestysmäärä vähenee, aiheuttaen sinkin tarjonnan ylittäen kysynnän, mikä lopulta johtaa viime kädessä sinkin hintojen lasku.
Maailman suurimpana sinkkikauppiaana Glencore hallitsee hienostuneiden sinkin kiertoa markkinoilla kolmella etuna. Ensinnäkin kyky järjestää tavaroita nopeasti ja tehokkaasti suoraan alavirran sinkkimarkkinoille; Toinen on vahva kyky allokoida sinkkivaroja; Kolmas on innokas käsitys sinkkimarkkinoista. Maailman suurimpana sinkin tuottajana Glencore tuotti 940000 tonnia sinkkiä vuonna 2022, ja globaali markkinaosuus oli 7,2%; Sinkin kaupan määrä on 2,4 miljoonaa tonnia, ja maailmanmarkkinaosuus on 18,4%. Sinkin tuotanto- ja kaupan volyymi ovat molemmat maailman huippua. Glencoren globaali ykkönen itsetuotanto on perusta sen valtavalle vaikutukselle sinkin hintoihin, ja ykkönen kaupan volyymi vahvistaa edelleen tätä vaikutusta.
Ensinnäkin Shanghain sinkinvaihto on ollut positiivinen rooli kotimaisen sinkin hinnoittelujärjestelmän perustamisessa, mutta sen vaikutus sinkin hinnoitteluoikeuksiin on edelleen pienempi kuin LME.
Shanghain pörssin käynnistämillä sinkkifutuurilla on ollut positiivinen rooli tarjonnan ja kysynnän, hinnoittelumenetelmien, hinnoittelukeskustelun sekä kotimaisten sinkkimarkkinoiden kotimaisten ja ulkomaisten hintojen siirtomekanismien kotimaisissa ja ulkomaisissa hintojen siirtomekanismissa. Kiinan sinkkimarkkinoiden monimutkaisessa markkinarakenteessa Shanghain sinkkihöys on auttanut avoimen, oikeudenmukaisen ja arvovaltaisen sinkkimarkkinoiden hinnoittelujärjestelmän perustamisessa. Kotimaisten sinkkifutuurimarkkinoilla on jo ollut tietty mittakaava ja vaikutusvalta, ja markkinamekanismien parantuessa ja kaupankäyntiasteikon lisääntyessä sen asema globaaleilla markkinoilla kasvaa myös. Vuonna 2022 Shanghain sinkkifutuurien kaupankäynti pysyi vakaana ja lisääntyi hieman. Shanghain pörssin tietojen mukaan marraskuun 2022 lopusta lähtien Shanghain sinkkifutuurien kaupankäynnin määrä vuonna 2022 oli 63906157 -tapahtumaa, mikä on 0,64% vuoden takaisesta, ja keskimääräinen kuukausittainen kaupankäynti 5809650 liiketoimintaa oli keskimäärin 5809650 ; Vuonna 2022 Shanghain sinkkifutuurien kaupankäyntimäärä oli 7932,1 miljardia yuania, kasvua 11,1% edellisvuodesta, ja kuukausittainen keskimääräinen kaupankäynti on 4836,7 miljardia yuania. Globaalin sinkin hinnoitteluvoimaa hallitsee kuitenkin edelleen LME, ja kotimaisten sinkkifutuurimarkkinat ovat edelleen alueellisia markkinoita alaisessa asemassa.
Toiseksi sinkin pisteen hinnoittelu Kiinassa on kehittynyt valmistajan lainauksista online -alustan lainauksiin, pääasiassa LME -hintojen perusteella.
Ennen vuotta 2000 Kiinassa ei ollut sinkkimarkkinoiden hinnoittelualusta, ja spot -markkinahinta muodostettiin periaatteessa valmistajan lainauksen perusteella. Esimerkiksi Pearl -joen suistossa hinnan asetti pääasiassa Zhongjin Lingnan, kun taas Jangtse -joen suistossa hinnan asetti pääasiassa Zhuzhou Smelter ja Huludao. Riittämättömällä hinnoittelumekanismilla on ollut merkittävä vaikutus sinkki -teollisuusketjun ylä- ja loppupään yritysten päivittäiseen toimintaan. Vuonna 2000 Shanghain ei -ferroottinen metalliverkko (SMM) perusti verkonsa, ja sen alustan lainaus tuli monille kotimaisille yrityksille viittaus sinkkipisteen hintaan. Tällä hetkellä Nan Chu Business Network- ja Shanghai Metal Network -tapahtumien tärkeimmät lainaukset sisältävät lainaukset, mutta online -alustojen lainaukset viittaavat pääasiassa LME -hintoihin.
Ensinnäkin sinkkiresurssien kokonaismäärä Kiinassa on maailmassa toiseksi, mutta keskimääräinen laatu on alhainen ja resurssien louhinta on vaikeaa.
Kiinalla on runsaasti sinkkimalmiresursseja, jotka sijoittuvat toiseksi maailmassa Australian jälkeen. Kotimaiset sinkkimalmiresurssit keskittyvät pääasiassa sellaisille alueille kuin Yunnan (24%), sisämongolia (20%), Gansu (11%) ja Xinjiang (8%). Sinkkimalmiesiintymien luokka Kiinassa on kuitenkin yleensä alhainen, monilla pienillä kaivoksilla ja harvoilla suurilla kaivoksilla sekä monilla laihoilla ja rikkailla kaivoksilla. Resurssien poisto on vaikeaa ja kuljetuskustannukset ovat korkeat.
Toiseksi Kiinan sinkin malmin tuotanto on ensimmäistä kertaa maailmassa, ja kotimaisten sinkin tuottajien vaikutus kasvaa.
Kiinan sinkkituotanto on pysynyt maailman suurimpana useita peräkkäisiä vuosia. Viime vuosina erilaisten keinojen, kuten teollisuuden, ylävirran ja loppupään sulautumisten ja yritysostojen sekä omaisuuserien integroinnin, kautta Kiina on vähitellen perustanut ryhmän sinkkiyrityksiä, joilla on globaali vaikutusvalta, ja kolme yritystä on kymmenen parhaan globaalin sinkin malmin tuottajan joukossa. Zijin Mining on Kiinan suurin sinkkikonsentraattituotantoyritys, sinkin malmin tuotantoasteikko on viiden parhaan joukossa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2022 sinkkituotanto oli 402000 tonnia, mikä oli 9,6% kotimaan kokonaistuotannosta. Minmetals -resurssit ovat kuudennen maailmanlaajuisesti, ja sinkkituotanto oli 225000 tonnia vuonna 2022, mikä on 5,3% kotimaisesta kokonaistuotannosta. Zhongjin Lingnan on yhdeksänneksi maailmanlaajuisesti. Sinkkituotanto oli 193000 tonnia vuonna 2022, mikä on 4,6% kotimaan kokonaistuotannosta. Muita suurten sinkin tuottajia ovat Chihong Zinc Germanium, Zinc Industry Co., Ltd., Baiyin ei-rautametallit jne.
Kolmanneksi, Kiina on suurin sinkin kuluttaja, ja kulutus keskittyy galvanisoinnin ja loppupään kiinteistöinfrastruktuurin alaan.
Vuonna 2021 Kiinan sinkin kulutus oli 6,76 miljoonaa tonnia, mikä teki siitä maailman suurimman sinkin kuluttajan. Sinkin pinnoitus on suurin sinkin kulutuksen osuus Kiinassa, mikä on noin 60% sinkin kulutuksesta; Seuraavaksi ovat valettavan sinkkiseos ja sinkkioksidi, vastaavasti 15% ja 12%. Galvanisoinnin tärkeimmät sovellusalueet ovat infrastruktuuri ja kiinteistöt. Kiinan absoluuttisen edun vuoksi sinkin kulutuksessa infrastruktuurin ja kiinteistöjen vauraudella on merkittävä vaikutus sinkin maailmanlaajuiseen tarjontaan, kysyntään ja hintaan.
Kiinan ulkoinen riippuvuus sinkistä on suhteellisen korkea ja osoittaa selkeän ylöspäin suuntautuvan suuntauksen, ja tärkeimmät tuontilähteet ovat Australia ja Peru. Vuodesta 2016 lähtien sinkin keskittymisen tuontimäärä Kiinassa on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja siitä on nyt tullut maailman suurin sinkkimalmin maahantuoja. Vuonna 2020 sinkkikonsentraatin tuonti riippuvuus ylitti 40%. Maasta maan kannalta maasta maasta, jonka sinkki keskittyi korkeimmin Kiinaan vuonna 2021, oli Australia, jonka koko vuoden aikana oli 1,07 miljoonaa fyysistä tonnia, ja sen osuus Kiinan kokonaistuonnista on 29,5%; Toiseksi Peru vie 780000 fyysistä tonnia Kiinaan, ja se on 21,6% Kiinan sinkkikonsentraatin kokonaistuonnista. Suuri riippuvuus sinkkimalmin tuonnista ja tuontialueiden suhteellinen keskittyminen tarkoittavat, että hienostuneen sinkin tarjonnan stabiilisuuteen voi vaikuttaa tarjonta ja kuljetusten päät, mikä on myös yksi syy siihen Voi hyväksyä vain passiivisesti globaalit markkinahinnat.
Tämä artikkeli julkaistiin alun perin China Mining Daily -lehden ensimmäisessä versiossa 15. toukokuuta
Viestin aika: SEP-08-2023
